Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2021.

Nykyhetki syyskuu 2021

Jotenkin mä olisin toivonut, että sä olisit herännyt. Mutta ei. Meiltä kuoli veli lääkkeisiin, huumeisiin ja viinaan. Ja nyt serkku. Sen kaverit oli huomannut, että se meni veteläksi. Mutta kun ne vihdoin meni tarkistamaan, oli jo liian myöhäistä. Se jonka Adidaksia sä lainasit, etkä koskaan palauttanut. Se jonka hautajaisiin sä menit sekoilemaan. Muistatkohan sä enää miten kamalaa se oli, kun broidi haudattiin. Äidillä vilkkui viinapullo tuulipuvuntakin taskussa ja faija sopersi puhettaan hirveessä humalassa arkun edessä. Mä muistan. Muistan miten nauroin häpeääni ja sanoin, että sä saat sitten haudata, jos kuolen ennen. Nyt en enää tiedä. Missä sä olet? Se josta piti tulla mitä vaan? Joka ymmärsi miltä toisista tuntui? Mulla on sua ikävä. Mun veljeä, joka puolusti itseään, mutta myös muita. Sitä josta piti tulla mitä vaan. Ja kaikkein eniten NHL pelaaja.

05.03.2021 (Kaupunki salattu, ensimmäinen kirje)

Terve Veljeni! Hitsi mä toivon, että saat tän mun ekan viestin. Jos et nyt heti huomenna, niin joskus lähipäivinä. Mulle ei nimittäin voida kertoa oletko siellä Vantaalla koska olen täällä vapaana, muurien toisella puolella. Mutta mulla on vahva luotto, että olet siellä ja tää sähköpostitse kirjoittamani kirje ei valu hukkaan. Ja jos nyt valuisikin, niin kun saan varmistuksen missä oot niin lähetän tän sulle uudestaan, jos tää ei sua tavoittanut. Jäähän tää itselleni lähetettyihin viesteihin kuitenkin säästöön! Tiedän, että nämä sähköpostit luetaan ja en ole varma sensuroidaanko näitä vai onko niin, ettet vaan sitten saa tätä jos olen erehdyksissäni kirjoittanut jotain väärää tai väärin? Toivon, että siinä tapauksessa sensuroidaan. Ja olen luottavainen, että asia selviää mulle tässä lähiviikkojen aikana. Kaupunkiani en tähän uskaltanut kirjoittaa, koska en tiedä saako muut vangit mahdollisesti tän sähköpostin luettavakseen. Ainakin Faijan ollessa Sörkässä 90-luvun alkupuolella, leh...

Kultalusikka perseessä

- Ei Subutex oo huumetta. Se on lääkettä. Myöhemmin mä googletan. Päihdelinkki.fi sivusto kertoo, että se on lääke, mutta myös yleisimmin käytetty opioidi huumeidenkäyttäjien keskuudessa Suomessa. Et sä valehdellut. Enkä mä tiedä mitään, en niin yhtään mitään. Tunnen itteni taas ihan tyhmäksi. Sä oot levoton. Et pysy paikallasi. Käsi käy päälaella, siinä missä oli hiuksia joskus. Jalat liikehtivät levottomasti. Raavit itseäsi koko ajan, jatkuvasti. Mä kipaisen kaapille hakemaan ison pullon ihorasvaa. - Onks sun iho kuiva? Käsken sun antaa käden alle ja painan pumppupullosta. Sä alat levittämään rasvaa sun kasvoille, päälaelle, niskaan, käsiin ja joka puolelle. Mä katon miten sun haavaiset kädet koittavat hoitaa yhtä rikkonaista ihoa. Käyttääkö se Amfetamiinia, mä mietin. Oliko se Amfetamiini, joka tekee ihon pahaksi? Vai oliko se metamfetamiini? Onko sen nimistä ainetta edes? Katon käsivarsia ja paljaita pohkeita, reisiä jotka pilkistää shortseista. Etin piikkien jälkiä tietämättä ...